maanantai 15. kesäkuuta 2015

Jos olisin vuosi

En usko selittäneeni vielä oikeastaan millainen minun EVS projektini on. Olen vuoden Newcastlessa töissä Depaul nimiselle järjestölle, joka pyrkii vähentämään ja ehkäisemään kodittomuutta erityisesti nuorten ihmisten parissa. Pääasiallinen tehtäväni on työskennellä 16-25-vuotiaille suunnatussa 14 hengen majoituksessa nuorten tukena ja seurana, tarjota apua ja keksiä aktiviteetteja. Vuoroja on muissakin projekteissa, mutta huomenna pääsen aloittamaan työni oikeassa tehtävässäni.
Olen yhtä aikaa innoissani ja hermostunut. Nuorilla on tusinoittain syitä olla pitämättä minusta, enkä voi olla huolestumatta. Entä jos he pitävät minua tylsänä, eivätkä koskaan halua edes jutella kanssani? Entä jos he pitävät minua niin nuorena, etteivät ota minua tosissaan? Entä jos tämä työ onkin liian rankkaa? Jos tämä onkin vain suuri erehdys, eikä minua ollut tarkoituskaan valita.
Täällä oleminen normalisoitunee kuitenkin vasta töiden alettua. Kaikki kertovat uusille vapaaehtoisille, kuinka rohkeita olemme ja ettei alusta pidä huolia, mutta en tiedä onko tämä todellisuudessa hulluutta. Tuntuu, kuin ihmiset kuvittelisivat minusta liikoja, minulla on tuskin lainkaan työkokemusta tai edes koulutusta.
Olemme kuitenkin saaneet täällä melko kattavan perehdytyksen teoriasta ja protokollasta. Nähtäväksi jää enemmän käytännön asiat, miten työt oikeasti hoituvat. Toivon tältä vuodelta paljon kokemuksia ja tietoa niin työstä, kuin kulttuureista ja ihmisistäkin. Toivon voivani auttaa. Toivon oppivani itsenäisemmäksi, rohkeammaksi, enemmäksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti