Työt ovat alkaneet hyvin, mutta kerron siitä kenties myöhemmin. Suuri osa huomiosta on nyt keskittynyt muistamaan kaikki ja uskaltamaan, haluan ajatella asioita läpi. Brittiläinen työympäristö on yllättävän rento, mutta jotkin työtehtävät yhtä aikaa raskaita. Suoraan sanoen olen väsynyt. Työn lomassa on täytynyt siis tehdä muutakin, joten ajattelin jakaa muutaman matkakuvani.
Olen kuullut kerta toisensa jälkeen kuinka pieni kaupunki Newcastle on, mutta tekemistä täällä kyllä riittää.Whitley Bayn hiekkaranta kuuluisine majakoineen on jo käynyt tutuksi. Paikalliset surffaafat tuulisinakin päivinä, mutta minä olen tyytynyt täyttämään kenkäni hiekalla.
Kirkkoja on joka kulmauksessa rikkomassa tyypillisten tiilitalojen kopioita. Linnojakin tuntuu pilkistävän jokaisessa pikkukylässäkin, en usko koskaan tottuvani siihen. Pidän paikallisesta arkkitehtuurista, jonka rakennukset kasvavat mihin kulmiin haluavat kuin pala kerrallaan.
Puistot käyvät valtavista labyrinteista. Heaton Parkista löysin kotieläintarhan ja vanhan tuulimyllyn. Koirat juoksevat vapaina ja kävelytiet mutkittelevat auringonpaisteesta hämyisään metsään. Englannissa piti olla aina kylmä, mutta minun on täytynyt ostaa aurinkovoidetta, jotten polttaisi olkapäitäni.
Keskusta on kaunis. Mielikuvituksellisesti nimetty Grey Monument toimittaa kokoontumispaikan virkaa ja ostoskadut luikertelevat joelle asti. Nimettömiä pikkupubeja, siltoja kaiken suojana ja eläviä patsaita kadunvarsilla. Epäystävällisyyttä ei ainakaan kannata pelätä, kirjakaupan myyjä puhui lähemmäs tunnin kanssani kirjoittamisesta ja vapaaehtoistyöstä ja pelasi erän Jengaa. Myös ihania pieniä markkinapaikkoja löytää paikallisten neuvoilla. Vielä on paljon näkemättä, en ole edes ehtinyt käydä tervehtimässä Angel of North -patsasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti